Huipputiimit eivät synny sattumalta – ne rakennetaan

Yhä useamman yrityksen tulevaisuuden kilpailukyky ei ole enää kiinni siitä, kuinka tehokkaasti kustannuksia leikataan tai tuottavuutta optimoidaan, vaan siitä, kuinka hyvin organisaatio kykenee uudistumaan ja oppimaan. Innovaatiokyky – niin pienissä arjen parannuksissa kuin suurissa strategisissa harppauksissa – nousee keskiöön.

Tekoäly tulee kiistatta tehostamaan tekemistämme, mutta kuten viimeaikainen tutkimus osoittaa, ihmisen kyky luoda uutta, yhdistellä ideoita ja ajatella olemassa olevan yli on edelleen ylivoimainen. Innovaatiot eivät synny yksin, vaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Vaikka tiimin perustehtävä ei olisi innovoida, parhaiten suoriutuvat tiimit erottuvat edukseen erityisesti silloin, kun toimintaympäristö muuttuu: tavoitteet elävät, ongelmat ovat monimutkaisia ja olosuhteet haastavia. Näissä tilanteissa huipputiimit kykenevät sopeutumaan, säilyttämään toimintakykynsä ja tuottamaan tuloksia.

Huippuyksilöistä huipputiimeihin

Siinä missä aiemmin etsittiin huippuyksilöitä, tulevaisuudessa voittaminen edellyttää huipputiimejä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että niiden rakentaminen ei ole helppoa:

·      huipputiimiksi kehittyminen vie tyypillisesti 6–8 kuukautta

·      yli 80 % tiimeistä kohtaa kehitysmatkansa aikana merkittäviä suoriutumisongelmia

·      vain noin 15 % tiimeistä saavuttaa aidosti korkean, kestävän suorituskyvyn tason

Esimerkiksi JP Pawliw sekä Anne Lise Bakke ja Agnar Johansen ovat tutkimuksissaan osoittaneet, että huipputiimit eivät erotu toisistaan ensisijaisesti lahjakkuuden tai yksilöiden osaamisen perusteella, vaan sen mukaan, miten tiimi toimii yhdessä paineen alla.

Mikä huipputiimejä yhdistää?

Huipputiimeillä on kova halu onnistua ja saavuttaa tuloksia – mutta ei ihmissuhteiden kustannuksella. Työ koetaan merkitykselliseksi, ja ylpeyttä tunnetaan sekä omasta tekemisestä että ihmisistä, joiden kanssa työtä tehdään.

Tutkimusten perusteella huipputiimien toiminta nojaa kolmeen keskeiseen peruspilariin.

1. Kirkas tavoite- ja tehtäväorientaatio - ja kyky säädellä itseään  

Huipputiimeissä on kirkas yhteinen ymmärrys tavoitteesta ja siitä, miksi se on tärkeä. Yhtä olennaista on, että tiimissä jokainen tietää:

·      mikä on oma rooli tavoitteen saavuttamisessa

·      mitä muilta voi ja saa odottaa

·      miten työtä tehdään yhdessä arjessa

Roolit, vastuut ja työnjaot eivät ole kiveen hakattuja, vaan niitä tarkastellaan ja päivitetään tilanteen mukaan. Tutkimus osoittaa, että huipputiimit palaavat säännöllisesti tavoitteisiin, seuraavat edistymistä, miten yhteistyö toimii ja uskaltavat muuttaa toimintaa lennossa.  

Tämä luo yhteistä suuntaa ja auttaa tiimiä pysymään toimintakykyisenä myös muutoksissa.

2. Sosiaalinen vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus

Yksi vahvimmista huipputiimejä erottavista tekijöistä on psykologinen turvallisuus. Se tarkoittaa, että tiimin jäsenet kokevat olevansa arvostettuja, kuultuja ja hyväksyttyjä – ja että virheitä, keskeneräisyyttä ja eriäviä näkemyksiä uskaltaa tuoda esiin.

Huipputiimeissä:

·      luottamus toisten hyväntahtoisuuteen on vahvaa

·      erilaisia näkemyksiä ei vältellä vaan hyödynnetään

·      korjaavaa palautetta annetaan ajoissa ja rakentavasti

Tutkimusten mukaan juuri tämä ilmapiiri mahdollistaa riskinoton, oppimisen ja jatkuvan kehittymisen. Dialoginen ja fasilitoiva toimintatapa on keskiössä: yhteiset keskustelut, joissa on tilaa kuunnella, osallistua ja tulla kohdatuksi, rakentavat sekä luottamusta että yhteenkuuluvuuden tunnetta.

3. Toisten tunteminen ja erilaisuuden ymmärtäminen

Huipputiimeissä ihmiset eivät ole vain rooleja tai tehtäviä. Tiimin jäsenet tuntevat toistensa:

·      motivaatiotekijöitä

·      työskentely- ja viestintätyylejä

·      tapoja toimia paineessa ja ratkaista ristiriitoja

Tämä ymmärrys parantaa yhteistyötä, ehkäisee turhia väärinymmärryksiä ja mahdollistaa rohkeamman ja ajoissa annetun palautteen. Tutkimus osoittaa, että mitä paremmin tiimi ymmärtää jäsentensä erilaisuutta, sitä joustavammin ja tehokkaammin se pystyy toimimaan.

4. Vaikeisiin asioihin tarttuminen tehdään normiksi

Eriävät mielipiteet ja konfliktit synnyttävät jännitteitä, joita luonnostaan vältämme. Haluamme tulla hyväksytyiksi ja pysyä mukavuusalueella. Huipputiimeissä tilanne on toinen - niissä jännitteiden kohtaaminen ja käsittely on normi:

·      vaikeat asiat otetaan puheeksi ajoissa

·      palautetta annetaan raakarehellisesti, mutta välittäen

·      konfliktit nähdään kehityksen, ei uhkan, lähteenä

Olennaista on, että tiimin jäsenet kokevat olevansa tärkeitä ja arvostettuja. Kun palaute koetaan aidosti yhteistä onnistumista palvelevaksi, siihen suhtaudutaan rakentavasti – myös silloin, kun se tuntuu epämukavalta.

Lähteet

·      JP Pawliw Pawliw, J. P. (2022–2024). High-performing teams and adaptive performance under complexity.

·      Anne Lise Bakke & Agnar Johansen Bakke, A. L. & Johansen, A. (2020–2023). Team effectiveness, trust and relational coordination.

·      Amy Edmondson Edmondson, A. (2018). The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth.

Tämä blogi syntyi organisaatioiden ja johtamisen kehittäjämme Hanna Rainion kynästä. Hannaa inspiroi ihmisten ja organisaatioiden tukeminen kestävän kasvun ja uudistumisen polulla.