Johtoryhmän yhteinen suunta ei synny itsestään

Johtoryhmässä kohtaavat monenlaiset interessit, näkökulmat ja agendat. Jokainen jäsen tuo yhteiseen pöytään oman vastuualueensa realiteetit, paineet ja tavoitteet. Yksi johtoryhmätyöskentelyn tärkeimmistä tehtävistä onkin tunnistaa nämä erilaiset agendat ja lähteä systemaattisesti rakentamaan yhteistä, koko organisaation etua palvelevaa suuntaa. Ilman tätä työtä johtoryhmä ei johda kokonaisuutta, vaan voi päätyä osaoptimointiin tai puolivillaisiin kompromisseihin.

Yhteinen agenda rakentuu luottamuksessa ja avoimuudessa

Yhteinen agenda ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu systemaattisella työllä, jossa ryhmän jäsenet tunnistavat omat, eri suuntiin ohjaavat intressinsä ja sitoutuvat niiden ylittämiseen koko organisaation yhteisen suunnan hyväksi.

Tähän eivät kuitenkaan riitä yhteiset rakenteet, kalenterit tai kokousagenda. Yhteinen suunta muodostuu vain hyvässä luottamuksessa ja avoimella keskustelulla. Riittävä luottamus ja psykologinen turvallisuus antavat mahdollisuuden laskea suojautumista ja liittyä siihen, mikä on yhteistä. Kun keskustelu pohjautuu avoimuuteen, oppimiseen ja yhteiseen vastuuseen, ryhmä pystyy tekemään päätöksiä, jotka palvelevat koko organisaatiota.

Tämä oman agendan edustaminen ei useinkaan ole tietoista tai pahantahtoista. Näin toimiessaan johtajat usein tekevät juuri sitä, mistä heitä arjessa palkitaan – puolustavat omaa vastuualuettaan, varmistavat resurssit ja minimoivat riskit. Ongelma syntyy, jos näistä näkymättömistä agendoista ei voida puhua ääneen.

Yksi johtoryhmätyöskentelyn tärkeimmistä tehtävistä onkin tunnistaa erilaiset agendat ja lähteä systemaattisesti rakentamaan yhteistä, koko organisaation etua palvelevaa suuntaa.

Edunvalvontafoorumista huippujohtoryhmäksi

Mikäli näitä yksilöllisiä intressejä ja niihin liittyviä jännitteitä ei tunnisteta, johtoryhmä taantuu helposti edunvalvontafoorumiksi. Jokainen on paikalla ensisijaisesti valvomassa, ettei siellä vain päätetä mitään oman yksikön tai toiminnon kannalta hankalaa. Tällaisessa tilanteessa päätöksenteko hidastuu ja fokus sirpaloituu. Johtoryhmä kyllä kokoontuu, mutta todellinen yhteinen johtaminen jää puolitiehen.

Yksi tätä kehitystasoa edustaville johtoryhmille tyypillinen piirre ovat kompromissit, joissa jokainen luopuu hieman omastaan. Ne jotka huutavat kovempaa, joutuvat luopumaan vähemmän. Yhteinen agenda taas syntyy, kun johtoryhmä onnistuu luomaan jaetun tarkoituksen ja innon, joka mahdollistaa liittymisen yhteiseen. Se ei poista intressejä, mutta asettaa ne yhteisen päämäärän palvelukseen.

Useiden tutkimusten ja tiimiteorioiden mukaan kirkas ja jaettu suunta on yksi tärkeimmistä johtoryhmien menestystekijöistä, ja sen varaan rakentuvat monet muut menestystekijät. Yhteisen agendan kautta johtoryhmä pystyy yhdistämään erilaiset näkökulmat, tekemään päätöksiä ja viemään strategian käytäntöön. Kun lisäksi vastuu suunnasta, päätöksenteosta ja onnistumisesta jakaantuu useammalle jäsenelle, sitoutuminen ei jää vain muodolliseksi hyväksynnäksi, vaan voi muuttua aktiiviseksi yhteisen agendan edistämiseksi. Tällainen kollektiivinen vastuunotto auttaa johtoryhmän jäseniä kokemaan yhteisen suunnan omakseen.

Viisi vinkkiä yhteisen agendan rakentamiseen

Miten sitten rakentaa yhteistä suuntaa käytännössä? Tässä viisi käytännössä toimivaa vinkkiä, jotka rakentavat johtoryhmän yhteistä agendaa ja auttavat jäseniä aidosti sitoutumaan siihen:

1. Tee eri agendoista näkyviä – myös hiljaisista ja huomaamatta jäävistä

Luo tilaa keskustelulle siitä, millaiset asiat vaikuttavat kunkin omaan agendaan. Mitkä ovat omat paineet, pelot ja onnistumisen mittarit? Kun nämä tehdään näkyviksi, ne lakkaavat ohjaamasta keskustelua kulisseista käsin.

2. Palaa toistuvasti yhteiseen tarkoitukseen

Yhteinen agenda syntyy yhdessä. Se ei kuitenkaan ole kertapäätös, vaan jatkuva suunta. Johtoryhmän on hyvä kysyä itseltään säännöllisesti: miten tämä keskustelu tai päätös palvelee koko organisaatiota?

3. Rakenna psykologista turvallisuutta

Avoin keskustelu edellyttää ilmapiiriä, jossa eriäviä näkemyksiä ja keskeneräisiä ajatuksia uskaltaa tuoda esiin. Sen rakentamisessa auttaa niiden avainhetkien tunnistaminen, joissa psykologisen turvan taso mitataan.

4. Nosta “me”-kysymykset yksikkökysymysten edelle

Hyvä johtoryhmä osaa tunnistaa, milloin keskustelu ajautuu pois yhteiseltä agendalta tai jäsenten omia intressejä suojaavaksi. Tällöin tarvitaan tietoista fasilitointia: mikä on tämän kysymyksen merkitys kokonaisuudelle?

5. Tee yhteisestä agendasta konkreettinen ja seurattava

Yhteinen agenda ei saisi jäädä abstraktiksi tahtotilaksi. Se tarvitsee konkreettisia prioriteetteja, päätöksiä ja seurantaa. Hyvä yhteinen agenda on kuvattu tavalla, johon jokainen voi sitoutua ja jonka tuloksia voidaan mitata. Kun yhteinen suunta näkyy arjen tekemisessä, siihen on myös helpompi sitoutua.

Johtoryhmätyöskentelyn laatu ei ratkea sillä, kuinka kokeneita tai päteviä yksilöitä pöydän ääressä istuu. Sen ratkaisee, kykeneekö ryhmä ylittämään yksittäiset intressit ja rakentamaan aidosti yhteisen agendan. Tämä ei synny itsestään, vaan vaatii jatkuvaa työtä. Kun se onnistuu, johtoryhmästä tulee organisaation todellinen suunnannäyttäjä.

#johtoryhmä #johtaminen #tiimidynamiikka #tiimityö #yhteinensuunta

Tämä blogi syntyi johtamisen ja johtoryhmien kehittäjän Antti-Juhani Wihurin kynästä. A-J syttyy erityisesti johtoryhmähankkeista, joissa johtoryhmän vuorovaikutus, dynamiikka ja tiiminä toimiminen halutaan nostaa uudelle tasolle tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Netcossa häntä inspiroivat asiakaslähtöisyys, huipputaitavat kollegat ja taito nähdä pintaa syvemmälle.