Tiimien välinen yhteistyö ratkaisee pelin

Mihin ryhmään sinä kuulut?

Mieti tilannetta, jossa tilaisuuden vetäjä sanoo: ”No niin, otetaanpa jako kahteen ja sitten meillä on seuraavassa harjoituksessa joukkue A ja joukkue B. Molempien joukkueiden on keksittävä mahdollisimman monta ideaa käsittelemäämme kysymykseen. Palkinnon saa joukkue, joka on keksinyt enemmän ideoita.”  Katsot ympärillesi tunnistaaksesi oman joukkueesi jäsenet ja saatat jo huomata fiiliksen, ”tässä on mun jengi”. Tunnet, kuinka haluat kirittää omaa porukkaasi voittoon ja ketkä näet silmissäsi jo häviäjinä.

Kaikessa vuorovaikutuksessa, mutta erityisesti työelämän vuorovaikutuksessa, on tiimien ja ryhmien välillä aina yhteistyön ja kilpailun elementti.

Vaikka organisaatiot ovat rakentuneet toteuttamaan yhteisesti jaettua tavoitetta, saatamme kuitenkin huomata, että työpaikalla on tiimejä ja ryhmiä, jotka eivät todellakaan ponnistele yhdessä.  Pikemminkin oman tiimin etujen ajaminen tai eri suuntaan soutaminen naapurin kanssa on tärkein draiveri.  Mikä tätä organisaation sisäistä tiimien kilpailua tai oman edun tavoittelua selittää? Yksi keskeinen selitys löytyy sosiaalisesta identiteetistä – siitä, miten samaistumme omaan ryhmään ja miten tämä vaikuttaa tapaamme tehdä yhteistyötä.

Mitä on sosiaalinen identiteetti?

Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa, että ihmiset määrittelevät itseään ja muita ryhmäjäsenyyksien kautta. Tämä samaistuminen voi liittyä esimerkiksi työtiimiin, ammattiryhmään tai organisaatioon.  Yksilö sisällyttää tiettyyn ryhmään kuulumisen osaksi omaa identiteettiään. Ryhmänjäsenet pitävät yllä suotuisaa kuvaa itsestä myönteisen ryhmävertailun avulla: ”Olemme parempia kuin muut”.  

Ryhmärajojen tiedostaminen luo erilaisia kategorioita ryhmien välille, me ja ne.  Samaistuminen omaan ryhmään tuo usein mukanaan positiivisia tunteita, kuten yhteenkuuluvuutta, ylpeyttä, motivaatiota ja sitoutumista. Se myös saattaa ohjata toimintaamme niin, että teemme päätöksiä ja valintoja ryhmän normien mukaisesti. Haluamme näin vahvistaa ryhmään kuulumista. Sosiaalisen identiteetin näkökulmasta on olennaista, mihin yksilö samaistuu (Tajfel & Turner, 1986).

Sosiaalisen identiteetin hyödyt ja haasteet

Kun sosiaalinen identiteetti toimii yhteistyön tukena, se voi synnyttää vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Tiimiläiset voivat tuntea voimakasta sitoutumista omaan porukkaan, mikä lisää motivaatiota, ponnistelua yhteisen tavoitteen eteen, halua jakaa tietoa ja osaamista ja tällöin auttamisen kynnys on matala. Tämä ilmiö näkyy erityisesti silloin, kun tiimiläiset kokevat olevansa osa samaa kokonaisuutta, ja heillä on selkeä ja yhteisesti jaettu päämäärä.

Vaikka vahvasta sosiaalisen identiteetin kokemuksesta on tiimin yhteistyölle merkittävää hyötyä, se voi myös muodostaa organisaation sisällä esteitä yli tiimirajojen tapahtuvalle yhteistyölle.

Yksi keskeinen haaste on in-group bias eli oman ryhmän suosiminen. Tämä tarkoittaa, että suhtaudumme myönteisemmin omaan ryhmäämme ja sen jäseniin samalla, kun saatamme tiedostamattamme jättää muiden tiimien näkemykset tai tarpeet huomioimatta.

In-group bias näkyy organisaatiossa esimerkiksi:

• Päätöksenteon kapeutumisena – Tiimit saattavat pysytellä omissa ajattelun tavoissaan eivätkä ota vastaan muilta tulevia näkökulmia.

• Oppimisen vähenemisenä – Uuden tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen voi jäädä vähäiseksi.

• Ylimielisyytenä – Oman ryhmän saavutuksia voidaan korostaa ja muiden panosta vähätellä.

• Ulkopuolisten syyttelynä – Ongelmat ja epäonnistumiset saatetaan sysätä muiden vastuulle.

• Liiallisena mukavuusalueella pysymisenä – Tiimit saattavat vältellä haasteita ja muutosta, jos yhteistyö muiden kanssa tuntuu vaikealta.

Miten voimme ylittää tiimirajat ja rakentaa aitoa yhteistyötä?

Vaikka sosiaalinen identiteetti voi luoda siiloja tiimien välille, on olemassa keinoja edistää tiimien välistä yhteistyötä ja hyödyntää sosiaalista identiteettiä positiivisesti:

1. Tunnista ja haasta oman ryhmän suosiminen – Ovatko päätöksesi ja toimintasi aidosti koko organisaation etua edistäviä vai perustuuko ne vain oman tiimin näkökulmaan?

2. Luo jaettu päämäärä – Kun tiimiläiset ymmärtävät koko organisaation tavoitteen ja, miten oman tiimin tekeminen sitä palvelee, syntyy myös halu jakaa osaamista ja toimia yhdessä.

3. Mahdollista rakenteilla – Luo paikkoja, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan yli tiimirajojen ja sanoittamaan, miten oman tiimin tekeminen palvelee yhteistä onnistumista ja mitä puolestaan tarvitaan muilta asioiden edistämiseksi.

4. Varmista tiedonkulku yli tiimirajojen – Organisaatioissa, joissa tieto on kaikkien saatavilla, yhteisesti jaettua ja yhteistyö sujuvaa, syntyy parempia päätöksiä ja innovaatioita.

5. Korosta koko organisaation identiteettiä – Kun ihmiset kokevat edustavansa organisaatiota, eivät vain yksittäistä tiimiä, yhteistyö helpottuu luonnollisesti. Kun näkökulma muuttuu, kaikki muuttuu.

Yhteistyö yli tiimirajojen on organisaatioiden elinehto

Behnam Tabrizin (Harvard Business Review, 2015) mukaan jopa 75 % tiimien välisestä yhteistyöstä on toimimatonta.Tämä luku kertoo karua kieltä siitä, kuinka suuri merkitys on sillä, että tunnistamme sosiaalisen identiteetin vaikutukset ja aktiivisesti rakennamme koko organisaatiota palvelevaa yhteistyön kulttuuria.

Organisaatioiden menestys ei perustu yksittäisten tiimien onnistumisiin, vaan siihen, miten hyvin ne onnistuvat tekemään yhteistyötä keskenään.

Eri tiimien tietojen ja taitojen ristiin pölytys auttaa jokaista ymmärtämään, miten oman tiimin työ ja tiimikohtaiset tavoitteet sopivat isompaan kuvaan sekä yrityksen yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi uudet näkökulmat voivat vähentää virheitä, luoda mahdollisuuksia toimintatapojen kehittämiseen ja kirittää porukkaa onnistumaan yhdessä. Menestyvissä organisaatioissa osaaminen ja tieto ei ole yksilön tai yksittäisen tiimin salaisuus, vaan se on yhteisesti jaettua ja organisaation jäsenet kokevat velvollisuudekseen omalla panoksellaan auttaa toinen toisia onnistumaan.

Toivon, että pysähdyt vielä hetkeksi pohtimaan:

• Mihin ryhmään sinä ajattelet ensisijaisesti työpaikallasi kuuluvan? 

• Mitä luulet, onko tässä eroa sen suhteen, mihin ryhmään muut sinut liittävät?

• Millaisesta sosiaalisesta identiteetistä käsin onnistut parhaiten edistämään organisaation yhteistä onnistumista?

• Mitä sinä voisit tehdä edistääksesi tiimien välistä yhteistyötä omassa organisaatiossasi?

Maailma tarvitsee roolimalleja – niin myös tässä asiassa. Olisitko Sinä roolimalli tiimien välisen yhteistyön edistäjänä?